Pari viikkoa on nyt kahden koiran kanssa elämistä takana ja hyvin on mennyt. Nemo ja Niki tulevat hyvin toimeen, vaikka välillä meno ei siltä ehkä vieraan silmiin katsottuna vaikuttaisikaan. Niki mittailee rajojaan jatkuvasti ja Nemo antaa sen mennä melko pitkälle ennen kuin tosissaan kertoo kuka määrää.
Kävimme Nikin kanssa viime lauantaina pentujen "leikkitunnilla" ja se näytti hurjan luonteensa välittömästi. Paikalla oli n. 6 muuta pentua (myös yksi 10 vk puna-valkoinen borderi <3), ja Niki hetken katseli ja sitten paineli muiden joukkoon. Eräs vähän isompi pentu tykkäsi vähän pomottaa muita ja yritti myös Nikiä mutta niinhän se raivosi ja irvisteli ja louskutti leukojaan eikä antanut armoa. Niki jopa tikkasi sitä useaan otteseen huuleen, eikä kaveri edes vingahtanut! Oli pakko toppuutella Nikiä ja emme olleet lopulta kuin alle puoli tuntia ja sitten kotiin nukkumaan. Tänään kun olin Nemon kanssa rally-tokoilemassa samassa paikassa, piti varovasti kysyä päästetäänköhän meidän petoa enää niihin karkeloihin... Mutta kuulemma on tervetullut kaikesta huolimatta, toivottavasti ottaa vähän iisimmin! ;)
Nemon kanssa ollaan nyt treenailtu sekä tokoa että rally-tokoa. Jälkimmäistä lajin luonteen mukaisesti vähän rennommin, mutta "normi" tokossa olisi tarkoitus lähteä kokeilemaan alokasluokan kisaa tämän vuoden puolella (onneksi ollaan vasta huhtikuussa! ;)). Vielä ei olla siellä asti, mutta ei kaukanakaan! Paikalla makaaminen alkaa olla varmaa, kuten myös estehyppy. Jäävät liikkeet ovat myös melko varmoja jo. Sitten taas luoksetulo mikä on ollut Nemolla aina hieno, on kadonnut jonnekin. Se sekoilee paikasta, tulee välillä suoraan sivulle tai saattaa jäädä eteen seisomaan, ihan mitä vaan paitsi oikein. Seuraaminen on välillä ihan huippuhienoa ja sitten seuraavalla pätkällä jo haahuilee eikä oikeasta paikasta tai edes katsekontaktista ole tietoakaan. Tosin on ihan eri asia ollaanko keskuksella treeneissä vai kotipihalla. Keskuksella se keskittyy huomattavasti paremmin kun taas kotona on liikaa hajuja ja se yksi perhanan pallo mikä jumiuttaa kaiken toiminnan jos on edes näköpiirissä. Toisaalta taitaa olla parempi että ongelma on näinpäin, harvemmin kukaan kotipihalla kokeita järjestää! ;)
Parin viikon päästä alkaa sitten agility, jännityksellä odotamme mitä siitäkin sitten tulee. Koirahan on ihan huippu, mutta pysyykö meikäläinen sen vauhdissa on ihan eri asia... Näyttelyitäkin on taas vähän kierrettävä, seuraavaksi menemme toukokuussa Somerolle ryhmänäytelyyn. Sitä ennen täytynee käydä treenaamassa ainakin yhdessä mätsärissä täällä Hyvinkäällä. Harvinaista että täällä edes mitään järjestetään ja nyt yhtäkkiä on peräkkäisinä viikonloppuina kahdet mätsärit. Toisessa olisi vielä extrana möllitokokin.... :)
Niin ja tärkein asia! Murun ja Ricon pennut syntyivät 20.4, saldona 4 urosta ja 2 narttua. Synnytys meni hyvin ja Muru kuulemma on valmis hakemaan Vuoden Emä-palkintoa. ;) Kaikille pennuille on jo löytynyt koti, kiitos kaikille kiinnostuneille jotka olette tällekin sivulle asian tiimoilta eksyneet!
Loppuun taas muutama kuva meidän kaksikosta!