Bordercolliet Demssin Look At Me ja Arttulan Arsenikki

lauantai 7. toukokuuta 2011

Voe voe....

mikä viikko. Melkoista vuoristorataa ainakin Nemon treenien osalta. Kotitreenit ovat menneet ihan miten sattuu ja suurin katastrofi oli keskiviikkona kun koko kesän jatkuva agility-kurssi alkoi. Saapuessamme paikalle Nemon ja toisen ryhmäläisen katseiden kohdatessa pystyi tuntemaan kuinka tiukkaa teki että molempien egot mahtuivat samaan tilaan. Nemo on yleensä jättänyt räyhäämisen kotipihalle ja sitäkään ei tee kuin rullaluistelijoille, joskus pyöräilijöille ja muutamalle koiralle. Nyt sillä naksahti isookovaa ja perhana lähti pari kertaa niin lapasesta ettei ole ikinä lähtenyt! Toinen treenasi omiaan ja Nemo lähti louskuttaen juoksemaan kohti. Onneksi jäi vain haistelemaan... En tiiä mikä sitä vaivasi, toki toinen oli 1 1/5 v. uros ja Nemo nyt sen 2v, ehkä vaan hormonit jyllää taas niin ettei muista pitää järkeä päässä... Tämä on vain asia mitä en siedä en ollenkaan. Ei haittaa vaikka muiden koirat näin tekisivätkin, mutta hemmetti mun koirilta en sitä siedä, en ainakaan treeneissä! Kyllä hävetti... Kaiken lisäksi vielä harjoitellessamme valssausta (?), Nemo juoksi takaa suoraan mun jalkoihin ja löysin itseni kontiltaan nurmen pinnasta.Tämä kruunasi koko agility-aloituksen! Jätettiin ainakin lähtemätön vaikutus kaikille ryhmäläisille, ihan vähän pelottaa mitä tuhoa ensi viikolla saadaan aikaan...

Torstaina oli sitten taas Rally-tokon vuoro ja vähän sekaisin fiiliksin lähdettiin tunnille. Edellisen päivän tapahtumat olivat aika vahvasti mielessä. Nemo oli tunnin aluksi melkeinpä haluton tekemään mitään, ohjaajakin ihmetteli mitä on tapahtunut kun ei edes häntä heilu! Sain sitä vähän piristettyä ja vähän katse piristyi ja loppua kohti parani huomattavasti. Menimme avoimen luokan kylttejä ja haastetta oli jälleen sekä koiralle että ohjaajalle. Nemohan normaalisti kiertää sivulle takakautta ja nyt kun Rally-tokossa pitää osata tulla myös vasemman kautta, olen joutunut ensin omaan pääni hakkaamaan miten se tehdään! ;) Nemo ei osaa tehdä sitä vielä kuin kädellä ja namilla ohjaamalla, mutta yllätti jo kun lähti käskystä edes liikenteeseen ja vielä oikeaan suuntaan, aikaisemmin on vaan katsonut että mitä sä siinä selität?? Jotenkin se yhdisti liikkeen ympärimenoon, kiepsahti hienosti ympäri ja jäi katsomaan että jaa näin vain? Vaikka ei ihan mennyt oikeen, positiivista oli että lähti edes liikkeelle! :) Lopussa Nemo innostu ja teki melkeinpä vuoden parasta seuraamista, fiilikset nousi kattoon ja hyvillä mielin lähdettiin näistä treeneistä! Tulihan taas mieleen, joskus aikaisemminkin on käynyt niin että ensin pitää kyntää ja pahasti että voi taas nousta huippufiiliksiin!

Nyt lähdetään varmasti huomenna kokeilemaan varovasti "kevyttä" kisatilannetta, kun täällä järjestetään match shown yhteydessä möllitoko. Toivottavasti se menee hyvin ja saataisiin lisävarmuutta lähteä kokeilemaan ihan oikeaa koetta. :)

Nikin kanssa ollaan jo varovasti alotettu harjottelemaan maahanmenoa, minkä se jo tietää kun istumisen kautta mennään. Tassua antaa riippuen makupalan suuruudesta ja tulee luokse myös aina halutessaan. ;) Suurta hupia on juosta Nemon perässä ja kiskoa köyttä. Ilkeäkin se osaa olla, jos ei pysy Nemon perässä nappaa ikävästi turkista kiinni... Ja kaikki puruluuthan Niki varastaa Nemolta, eikä se sano mitään. Toivottavasti alkaa jossain vaiheessa pitämään puoliaan ettei ihan tossun alle jää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti